luomistyö

8. maj, 2017
8. maj, 2017
8. maj, 2017

Neulominen on aina jotenkin luovaa toimintaa teki sitten ohjeesta tai ilman ohjetta. Miten paljon neulomisessa on uuden luomista ja miten paljon on tiukasti ohjeen mukaan riippuu neulojasta. Minulle ohjeessa pysyminen on vaikeata. (Sen vuoksi testineulominen on minusta hauskaa ja haasteellista. Siinä joudun noudattamaan ohjetta.) Minusta ei kuitenkaan ole neulesuunnittelijaksi koska inhoan ohjeen kirjoittamista.  Neuloessa on aina mukava neuloa osaa, jota tekee vaan yhden kappaleen koska silloin ei tarvitsee muistaa miten on tehnyt.

Kuvassa oleva harmaansinisen puseron luomistyö on hyvä esimerkki siitä miten neulon. Minulla oli lankaa, josta piti tehdä pusero. Mallitilkku kertoi, että neuletiheys on 19 s/10 sm. Sen jälkeen ostin ja luin ohjeita. Jokisessa ohjeessa oli jotain joka ei miellyttänyt. Veera Välimäen Breathing Space on kaunis villapusero, jonka ohjeen olen joskus ostanut.  Ohjeessa neuletiheys ei ollut 19/s 10 sm ja pusero oli monivärinen. Mutta siinä oli juuri sellainen kaula-aukko, jonka halusin. Loin Breathing Space ohjeesta m koon silmukkamäärän ja tein ohjeen mukaiset lyhennetyt kerrokset. Sen jälkeen unohdin ohjeen. Tarvittavan määrän raglanlisäyksi sain sovittamalla neuletta vähän väliä ja kun mittaa oli tarpeeksi laitoin hihasilmukat apulangalle. Halusin suoran mallin joten vartaloon ei tullut lisäyksiä eikä kavennuksia. Valesaumat miellyttää, joten neuloin  2 nurjan simukan levyiset raidat sivuihin.  Takakappaleen tein reilusti pidemmäksi peppua lämmittämään. Reunoihin kierretty resori. Lyhyet kyynärpäähän ylettyvät hihat. Pusero on valmis.